tiistai 23. syyskuuta 2014

Väkivalta ensihoidossa

Tulihan tuo muistoja mieleen tästä sairaankuljettajia kohdanneesta tilanteesta. Tälläiset tilanteet eivät missään nimessä ole ensihoitoon kuuluvia. Toisaalta tuntuvat yleistyvän, joten jotain kai pitäisi tehdä. Ainakin miettiä mistä nämä sitten johtuvat. Itselleni hieman vastaavanlainen tapaus sattui tässä jokin aikaa sitten. Mihinkään valtakunnan mediaan tuo ei päätynyt. Mielestäni ihan hyvä niin. Oikeudessa käytiin, mutta sakkotuomioilla tuosta kaveri selvisi. Mehän emme ole viranomaisia, joten kyseeseen tulee laiton uhkaus. Olisiko tuossa kehittämisen paikkaa. En tietenkään omaa kokemustani voi suoraan verrata tuohon uutisoituun tapaukseen. Itselleni mieleen tulee tuosta teon suunnitelmallisuus.

Voiko näihin sitten varautua? Mielestäni työnantajan tulee huolehtia sellaisesta turvallisuus kulttuurista, että näihin voi varautua. Tuo ei nyt tarkoita mitään "ramboilua" tai muutakaan väkivallan käyttöä. Mielestäni ensihoitajan ei tarvitse olla itsepuolustuksen ammattilainen. Missään nimessä en itsepuolustusta vastaan ole, kun itsekin sitä harrastan. Näissä meidän töissämme on kuitenkin kyse ihmisten kohtaamisesta ja avun tarvitsijoiden auttamisesta. Ikävä totuus on, että näitä tilanteita tulee varmasti olemaan ja tulemaan vastaisuudessakin. Mikä on siis oikea tie huolehtia ensihoitajien valmistautumisesta näihin tilanteisiin?

Kertovatko väkivalta tilanteet ihmisten lisääntyneestä pahasta olosta. Lehdistähän saa lukea jatkuvasti ihmisten syrjäytymisestä ja muista ongelmista. Onko meillä sitten niin paha olla, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää auttajien uhkailu? Soitetaan 112 ja saadaan kuuntelija kohteeseen? Ja jos oikein paha olo on niin uhataan aseella tai muulla väkivallalla. Sitten tämä ryhmä mikä on kärsinyt E-reseptin saapumisesta. Ambulanssissahan niitä lääkkeitä löytyy.

Jonkinlaisen keskustelun paikka olisi mielestäni nyt. Ennen kuin jotain sattuu... Mutta ei maalata piruja seinille vaan lähdetään niistä lähtökohdista, että suurin osa sakun kohtaamista potilaista ovat oikeasti avun tarpeessa.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Säästöjä

Näin ensihoitajan silmiin pakostakin ovat eksyneet nuo säästö uutisoinnit. Ihmetyttää vain, että onko se ihan pakko koskea akuuttihoidon yksiköihin. Samalla uutisoidaan synnytysosastoiden sulkemisesta. Ilmeisesti päättäjien mielestä taksit voivat avustaa synnytyksissä. Kun ei vain mahdu omaan pieneen päähän se, että hälytysmäärät sakuille nousevat vuosi vuodelta ja silti supistetaan. Kait sitä on laskettu jossain "norsunluu tornissa" yksiköiden käyttöasteita. Todettu että vielähän me voidaan kiriä. Ensihoitajahan on kone joka pystyy mihin vain. Ei tarvitse lepoa ja uusiahan innokkaita ensihoitajan alkuja putkahtaa tuon tuosta koulun penkiltä. Itse olen huomannut noiden kuljetus/hälytys matkojen pituuden kasvun. Tulee vain pakostakin mieleen ihmisten eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa. Saa siinä sitten joskus selitellä, kun soitosta on reippaasti aikaa.

Tokihan Suomessa on tällä hetkellä heikko taloudellinen tilanne ja jostain pitäisi rahaa säästää. Se vain on helppoa ottaa sieltä näkyvästä. Se vain on niin ettei niitä tehohoito vuorokausi tehdä niin näkyväksi. Kuinkahan monta niitä voitaisiin välttää tehokkaalla ensihoito verkostolla?