Mielenterveyttä

Ajattelinpa ensin etten vapaapäivinä tänne kirjoittaisi mitään. Kuitenkin osui silmiin Kalevan uutisointi Oulun mielenterveyspalveluiden jonojen purkamisesta.  Sinänsä itseä koskeva kirjoitus, kun tuntuu lisääntyvän vuosi vuodelta mielenterveyspotilaiden kohtaaminen. Kummallinen jako nykyään käynyt, kun ennen mielenterveyskeikalle piti olla tieto potilaan mt-ongelmista jo valmiiksi tiedossa. Poliisi tarkasti ennen nämä muut ilmoitukset ja osin nykyäänkin, varsinkin jos soittaa hätäkeskukseen ja uhkaa itsetuhoisuudella. Nykyään tuntuu, että sairaankuljetus hälytetään kohteeseen etupainotteisesti. Toki poliisi tukee, mikäli kyseessä on selkeä uhkatilanne. Kuitenkin jos kunnolla jossitellaan, niin tässäkin on eroja. 

Kynnys soittaa hätäkeskukseen on laskenut ja näkyy etenkin mielenterveysongelmissa. Mitenkään väheksymättä ihmisten ongelmia, mutta osa on täysin sellaisia jotka tulisi hoitaa oman terveysaseman tai vastaavan kautta. Onko sitten hoitoon pääsy helppoa? Kalevan uutisoinnin mukaan se on helpottunut Oulussa. Kokemukseni mukaan se on toiminut tähänkin mennessä kohtalaisen hyvin, mutta asiakas kunta on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Missä siis syy? Onko syy tietämättömyydessä, mistä hakea apua vai onko ihmisten ongelmat lisääntyneet viime aikoina? Varmaankin kumpaankin kysymykseen vastaus on kyllä. 

Mikäli sattuu sinne hätäkeskukseen soittamaan ja mekin sinne paikalle saavumme tilannetta selvittelemään, niin harvoinpa ketään olen jättänyt lääkärille viemästä. Jotenkin ihmistä, joka kertoo tällaisista ongelmista on hankala jättää kotiin, ilman varmuutta asiakkaan aikeista.  Toinen lisäävä seikka mielenterveyspotilaiden kohtaamiseen ovat lääkärit. Ymmärrän kyllä, että kun se M1 kirjoitetaan, niin silloin kuljetus tapahtuu ambulanssilla tai toisin sanoen terveydenhuollon valvonnassa. Kuitenkin nykyään tuntuu tuo M1-lähetteen kirjoittaminen olevan tapa eikä poikkeus. Toivottavaa olisi kuitenkin tehdä ne somaattiset tutkimukset tarpeeksi huolella, jotta asiakasta ei tarvitsisi pallotella somatiikan ja psykiatrisen alan välillä. Täysin turhaa resurssien haaskausta molemmin puolin. Sitten tuosta lähetteestä sen verran vielä, että kukahan sen saa kirjoittaa? Tällä hetkellähän se menee niin, että vain virkalääkäri saa tuon kyseisen tarkkailulähetteen kirjoittaa.  Keikkalääkäreillä ja yksityissektorin lääkäreillä ei tuota oikeutta, ainakaan vielä ole. Kuitenkin he tätä ahkerasti harjoittavat, ehkä hieman liiaksikin…